Sokeriakin makeampi Pulmu

Pulmusta on tullut Karjalan heili! Tämä pieni söpöläinen matkusti eilen kuuden tunnin ajomatkan uuteen kotiinsa. Onneksi selvittiin vähillä itkuilla, sillä neiti oli oikein tyytyväinen matkamökkiinsä. Siellä oli hyvä toisinaan kurittaa nallea, vetää lonkkaa, ja välillä pidettiin jaloittelu- ja pusuttelutaukoja. Ei varmaan tule yllätyksenä, että Pulmu on jo ehtinyt sulattaa sydämeni aivan totaalisesti :) Varsin ihastuttava otus kaiken kaikkiaan. Jännittävää seurata minkälainen persoona hänestä kuoriutuu!

Silloin kun Saksaan lähdin Pulmun Wilma-äitiä astuttamaan, kuiskasin sille toiveen, että pyöräyttäis miulle pikku-Wilman, mutta mielellään vähän runsaammalla parralla. Taitaa olla niin, että toiveeni on toteutumassa. Pulmusta tullee mukavan lyhytkarvainen, mutta partaa on jo kuitenkin kasvamassa. Kiitokset lähtevät erityisesti Kangasalle rakkaalle ystävälleni Päivi-kasvattajalle, sekä mammakoira Wilmalle! Lämpimät kiitokset ja terveiset myös Saksaan persoonalliselle isikoiralle ja Ringon perheelle!
Kuvat matkan varrelta Juupikselta: Tuomas Taavitsainen.